Aneks:Język fiński - odmiana czasowników/13

Koniugacja typu 13.

tylne

zakończone na -aida, -oida, -uida Przykład poniżej: bezokolicznik voida, temat voi-.

tryb oznajmujący czas teraźniejszy perfekt twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm 1. voi‧n voi‧mme en voi emme voi 1. olen voi‧nut olemme voi‧neet en ole voi‧nut emme ole voi‧neet 2. voi‧t voi‧tte et voi ette voi 2. olet voi‧nut olette voi‧neet et ole voi‧nut ette ole voi‧neet 3. voi voi‧vat ei voi eivät voi 3. on voi‧nut ovat voi‧neet ei ole voi‧nut eivät ole voi‧neet str. bierna voi‧daan ei voi‧da str. bierna on voi‧tu ei ole voi‧tu imperfekt czas zaprzeszły twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm 1. voi‧n voi‧mme en voi‧nut emme voi‧neet 1. olin voi‧nut olimme voi‧neet en ollut voi‧nut emme olleet voi‧neet 2. voi‧t voi‧tte et voi‧nut ette voi‧neet 2. olit voi‧nut olitte voi‧neet et ollut voi‧nut ette olleet voi‧neet 3. voi voi‧vat ei voi‧nut eivät voi‧neet 3. oli voi‧nut olivat voi‧neet ei ollut voi‧nut eivät olleet voi‧neet str. bierna voi‧tiin ei voi‧tu str. bierna oli voi‧tu ei ollut voi‧tu tryb warunkowy czas teraźniejszy perfekt twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm 1. voi‧sin voi‧simme en voi‧si emme voi‧si 1. olisin voi‧nut olisimme voi‧neet en olisi voi‧nut emme olisi voi‧neet 2. voi‧sit voi‧sitte et voi‧si ette voi‧si 2. olisit voi‧nut olisitte voi‧neet et olisi voi‧nut ette olisi voi‧neet 3. voi‧si voi‧sivat ei voi‧si eivät voi‧si 3. olisi voi‧nut olisivat voi‧neet ei olisi voi‧nut eivät olisi voi‧neet str. bierna voi‧taisiin ei voi‧taisi str. bierna olisi voi‧tu ei olisi voi‧tu tryb rozkazujący czas teraźniejszy perfekt twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm 1. – voi‧kaamme – älkäämme voi‧ko 1. – olkaamme voi‧neet – älkäämme olko voi‧neet 2. voi voi‧kaa älä voi älkää voi‧ko 2. ole voi‧nut olkaa voi‧neet älä ole voi‧nut älkää olko voi‧neet 3. voi‧koon voi‧koot älköön voi‧ko älkööt voi‧ko 3. olkoon voi‧nut olkoot voi‧neet älköön olko voi‧nut älkööt ole voi‧neet str. bierna voi‧takoon älköön voi‧tako str. bierna olkoon voi‧tu älköön olko voi‧tu tryb potencjalny czas teraźniejszy perfekt twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm 1. voi‧nen voi‧nemme en voi‧ne emme voi‧ne 1. lienen voi‧nut lienemme voi‧neet en liene voi‧nut emme liene voi‧neet 2. voi‧net voi‧nette et voi‧ne ette voi‧ne 2. lienet voi‧nut lienette voi‧neet et liene voi‧nut ette liene voi‧neet 3. voi‧nee voi‧nevat ei voi‧ne eivät voi‧ne 3. lienee voi‧nut lienevät voi‧neet ei liene voi‧nut eivät liene voi‧neet str. bierna voi‧taneen ei voi‧tane str. bierna lienee voi‧tu ei liene voi‧tu Formy odczasownikowe bezokoliczniki/odsłownik imiesłowy str. czynna str. bierna str. czynna str. bierna I voi‧da cz. teraźniejszego voi‧va voi‧tava rozszerzony I voi‧dakseen2 cz. przeszłego voi‧nut voi‧tu II inessivus voi‧dessa1 voi‧taessa sprawcy voi‧ma1, 3 instructivus voi‧den – przeczący voi‧maton III inessivus voi‧massa – 1) Może być połączony z przyrostkiem dzierżawczym. 2) Używany wyłącznie z przyrostkiem dzierżawczym; to jest forma dla 3. osoby liczby pojedynczej i mnogiej. 3) Tylko czasowniki przechodnie mają tę formę. elativus voi‧masta – illativus voi‧maan – adessivus voi‧malla – abessivus voi‧matta – instructivus voi‧man voi‧taman IV mianownik voi‧minen partitivus voi‧mista V voi‧maisillaan2

przednie

zakończone na -öidä Przykład poniżej: bezokolicznik epäröidä, temat epäröi-.

tryb oznajmujący czas teraźniejszy perfekt twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm 1. epäröi‧n epäröi‧mme en epäröi emme epäröi 1. olen epäröi‧nyt olemme epäröi‧neet en ole epäröi‧nyt emme ole epäröi‧neet 2. epäröi‧t epäröi‧tte et epäröi ette epäröi 2. olet epäröi‧nyt olette epäröi‧neet et ole epäröi‧nyt ette ole epäröi‧neet 3. epäröi epäröi‧vät ei epäröi eivät epäröi 3. on epäröi‧nyt ovat epäröi‧neet ei ole epäröi‧nyt eivät ole epäröi‧neet str. bierna epäröi‧dään ei epäröi‧dä str. bierna on epäröi‧ty ei ole epäröi‧ty imperfekt czas zaprzeszły twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm 1. epäröi‧n epäröi‧mme en epäröi‧nyt emme epäröi‧neet 1. olin epäröi‧nyt olimme epäröi‧neet en ollut epäröi‧nyt emme olleet epäröi‧neet 2. epäröi‧t epäröi‧tte et epäröi‧nyt ette epäröi‧neet 2. olit epäröi‧nyt olitte epäröi‧neet et ollut epäröi‧nyt ette olleet epäröi‧neet 3. epäröi epäröi‧vät ei epäröi‧nyt eivät epäröi‧neet 3. oli epäröi‧nyt olivat epäröi‧neet ei ollut epäröi‧nyt eivät olleet epäröi‧neet str. bierna epäröi‧tiin ei epäröi‧ty str. bierna oli epäröi‧ty ei ollut epäröi‧ty tryb warunkowy czas teraźniejszy perfekt twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm 1. epäröi‧sin epäröi‧simme en epäröi‧si emme epäröi‧si 1. olisin epäröi‧nyt olisimme epäröi‧neet en olisi epäröi‧nyt emme olisi epäröi‧neet 2. epäröi‧sit epäröi‧sitte et epäröi‧si ette epäröi‧si 2. olisit epäröi‧nyt olisitte epäröi‧neet et olisi epäröi‧nyt ette olisi epäröi‧neet 3. epäröi‧si epäröi‧sivät ei epäröi‧si eivät epäröi‧si 3. olisi epäröi‧nyt olisivat epäröi‧neet ei olisi epäröi‧nyt eivät olisi epäröi‧neet str. bierna epäröi‧täisiin ei epäröi‧täisi str. bierna olisi epäröi‧ty ei olisi epäröi‧ty tryb rozkazujący czas teraźniejszy perfekt twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm 1. – epäröi‧käämme – älkäämme epäröi‧kö 1. – olkaamme epäröi‧neet – älkäämme olko epäröi‧neet 2. epäröi epäröi‧kää älä epäröi älkää epäröi‧kö 2. ole epäröi‧nyt olkaa epäröi‧neet älä ole epäröi‧nyt älkää olko epäröi‧neet 3. epäröi‧köön epäröi‧kööt älköön epäröi‧kö älkööt epäröi‧kö 3. olkoon epäröi‧nyt olkoot epäröi‧neet älköön olko epäröi‧nyt älkööt ole epäröi‧neet str. bierna epäröi‧täköön älköön epäröi‧täkö str. bierna olkoon epäröi‧ty älköön olko epäröi‧ty tryb potencjalny czas teraźniejszy perfekt twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm 1. epäröi‧nen epäröi‧nemme en epäröi‧ne emme epäröi‧ne 1. lienen epäröi‧nyt lienemme epäröi‧neet en liene epäröi‧nyt emme liene epäröi‧neet 2. epäröi‧net epäröi‧nette et epäröi‧ne ette epäröi‧ne 2. lienet epäröi‧nyt lienette epäröi‧neet et liene epäröi‧nyt ette liene epäröi‧neet 3. epäröi‧nee epäröi‧nevät ei epäröi‧ne eivät epäröi‧ne 3. lienee epäröi‧nyt lienevät epäröi‧neet ei liene epäröi‧nyt eivät liene epäröi‧neet str. bierna epäröi‧täneen ei epäröi‧täne str. bierna lienee epäröi‧ty ei liene epäröi‧ty Formy odczasownikowe bezokoliczniki/odsłownik imiesłowy str. czynna str. bierna str. czynna str. bierna I epäröi‧dä cz. teraźniejszego epäröi‧vä epäröi‧tävä rozszerzony I epäröi‧däkseen2 cz. przeszłego epäröi‧nyt epäröi‧ty II inessivus epäröi‧dessä1 epäröi‧täessä sprawcy epäröi‧mä1, 3 instructivus epäröi‧den – przeczący epäröi‧mätön III inessivus epäröi‧mässä – 1) Może być połączony z przyrostkiem dzierżawczym. 2) Używany wyłącznie z przyrostkiem dzierżawczym; to jest forma dla 3. osoby liczby pojedynczej i mnogiej. 3) Tylko czasowniki przechodnie mają tę formę. elativus epäröi‧mästä – illativus epäröi‧mään – adessivus epäröi‧mällä – abessivus epäröi‧mättä – instructivus epäröi‧män epäröi‧tämän IV mianownik epäröi‧minen partitivus epäröi‧mistä V epäröi‧mäisillään2