Aneks:Język fiński - odmiana czasowników/23

Koniugacja typu 23.

zakończone -hdä Przykład poniżej: bezokolicznik tehdä, temat te-.

tryb oznajmujący czas teraźniejszy perfekt twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm 1. te‧en te‧emme en te‧e emme te‧e 1. olen te‧hnyt olemme te‧hneet en ole te‧hnyt emme ole te‧hneet 2. te‧et te‧ette et te‧e ette te‧e 2. olet te‧hnyt olette te‧hneet et ole te‧hnyt ette ole te‧hneet 3. te‧kee te‧kevät ei te‧e eivät te‧e 3. on te‧hnyt ovat te‧hneet ei ole te‧hnyt eivät ole te‧hneet str. bierna te‧hdään ei te‧hdä str. bierna on te‧hty ei ole te‧hty imperfekt czas zaprzeszły twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm 1. te‧in te‧imme en te‧hnyt emme te‧hneet 1. olin te‧hnyt olimme te‧hneet en ollut te‧hnyt emme olleet te‧hneet 2. te‧it te‧itte et te‧hnyt ette te‧hneet 2. olit te‧hnyt olitte te‧hneet et ollut te‧hnyt ette olleet te‧hneet 3. te‧ki te‧kivät ei te‧hnyt eivät te‧hneet 3. oli te‧hnyt olivat te‧hneet ei ollut te‧hnyt eivät olleet te‧hneet str. bierna te‧htiin ei te‧hty str. bierna oli te‧hty ei ollut te‧hty tryb warunkowy czas teraźniejszy perfekt twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm 1. te‧kisin te‧kisimme en te‧kisi emme te‧kisi 1. olisin te‧hnyt olisimme te‧hneet en olisi te‧hnyt emme olisi te‧hneet 2. te‧kisit te‧kisitte et te‧kisi ette te‧kisi 2. olisit te‧hnyt olisitte te‧hneet et olisi te‧hnyt ette olisi te‧hneet 3. te‧kisi te‧kisivät ei te‧kisi eivät te‧kisi 3. olisi te‧hnyt olisivat te‧hneet ei olisi te‧hnyt eivät olisi te‧hneet str. bierna te‧htäisiin ei te‧htäisi str. bierna olisi te‧hty ei olisi te‧hty tryb rozkazujący czas teraźniejszy perfekt twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm 1. – te‧hkäämme – älkäämme te‧hkö 1. – olkaamme te‧hneet – älkäämme olko te‧hneet 2. te‧e te‧hkää älä te‧e älkää te‧hkö 2. ole te‧hnyt olkaa te‧hneet älä ole te‧hnyt älkää olko te‧hneet 3. te‧hköön te‧hkööt älköön te‧hkö älkööt te‧hkö 3. olkoon te‧hnyt olkoot te‧hneet älköön olko te‧hnyt älkööt ole te‧hneet str. bierna te‧htäköön älköön te‧htäkö str. bierna olkoon te‧hty älköön olko te‧hty tryb potencjalny czas teraźniejszy perfekt twierdzenie przeczenie twierdzenie przeczenie osoba lp lm lp lm osoba lp lm lp lm 1. te‧hnen te‧hnemme en te‧hne emme te‧hne 1. lienen te‧hnyt lienemme te‧hneet en liene te‧hnyt emme liene te‧hneet 2. te‧hnet te‧hnette et te‧hne ette te‧hne 2. lienet te‧hnyt lienette te‧hneet et liene te‧hnyt ette liene te‧hneet 3. te‧hnee te‧hnevät ei te‧hne eivät te‧hne 3. lienee te‧hnyt lienevät te‧hneet ei liene te‧hnyt eivät liene te‧hneet str. bierna te‧täneen ei te‧htäne str. bierna lienee te‧hty ei liene te‧hty Formy odczasownikowe bezokoliczniki/odsłownik imiesłowy str. czynna str. bierna str. czynna str. bierna I te‧hdä cz. teraźniejszego te‧kevä te‧htävä rozszerzony I te‧hdäkseen2 cz. przeszłego te‧hnyt te‧hty II inessivus te‧hdessä1 te‧htäessä sprawcy te‧kemä1, 3 instructivus te‧hden – przeczący te‧kemätön III inessivus te‧kemässä – 1) Może być połączony z przyrostkiem dzierżawczym. 2) Używany wyłącznie z przyrostkiem dzierżawczym; to jest forma dla 3. osoby liczby pojedynczej i mnogiej. 3) Tylko czasowniki przechodnie mają tę formę. elativus te‧kemästä – illativus te‧kemään – adessivus te‧kemällä – abessivus te‧kemättä – instructivus te‧kemän te‧htämän IV mianownik te‧keminen partitivus te‧kemistä V te‧kemäisillän2